Siirry pääsisältöön

Miksi ihmiset eivät ota heille määrättyjä lääkkeitä ohjeiden mukaan?

Oikein otettu lääke on paitsi potilaan, myös yhteiskunnan etu. Silti vain noin puolet pitkäaikaissairaista käyttää lääkkeitä kuten on tarkoitettu. Onnistuneen lääkehoidon perusta on potilaan kohtaaminen ja kuunteleminen, sanoo proviisori (FaT) Kirsi Kvarnström.
Orion-Marraskuu23_Miksi-potilaat-eivät-ota-lääkkeitään_994x559.jpg

 
Heikko sitoutuminen lääkehoitoon heikentää potilaan terveyttä ja paisuttaa terveydenhuollon kustannuksia.  
 
Jos potilas ei ota lääkkeitään lääkärin ohjeiden mukaan:  

  • lääkkeen terveyshyöty jää saamatta
  • potilaan hoitotasapaino heikkenee
  • ylimääräiset lääkärikäynnit ja hoitojen tarve lisääntyvät
  • yhteiskunnan ja potilaan lääkkeisiin käyttämät rahat menevät hukkaan
  • syntyy turhaa lääkejätettä. 

HUS Apteekin vastaava proviisori (FaT) Kirsi Kvarnström tutki väitöskirjassaan potilaiden sitoutumista lääkehoitoon. Hän etsi syitä sille, miksi ihmiset eivät ota heille määrättyjä lääkkeitä ohjeiden mukaan. Selvisi, että kyse on monitahoisesta ongelmasta.

Haittavaikutukset huolettavat, hyöty jää epäselväksi

Vain noin puolet pitkäaikaissairaista käyttää lääkkeitä kuten on tarkoitettu. Usein lääkehoidon noudattamatta jättäminen liittyy siihen, ettei potilaalla ole riittävästi tietoa lääkehoidosta tai ymmärrystä siitä, mistä hän voisi saada vastauksia kysymyksiinsä.  
 
Kirsi Kvarnström löysi lääkehoidosta poikkeamiseen monta syytä:  

  • Lääkkeen hyöty jää potilaalle epäselväksi. Jos sairaus ei aiheuta selkeitä oireita, sen vakavuutta voi olla vaikea hahmottaa. Esimerkiksi verenpainetaudissa ei välttämättä ole ihmeempiä oireita. Silloin potilas ei ehkä ymmärrä lääkityksen tärkeyttä.

  • Lääkkeen haittavaikutukset voivat huolestuttaa, ja lääke jää siksi joko kokonaan ottamatta, tai sitä otetaan harvemmin tai vähemmän.  

  • Lääkkeen vaihtaminen apteekissa rinnakkaislääkkeeseen saattaa vaikuttaa lääkehoitoon sitoutumiseen, jos potilas kyseenalaistaa uuden lääkkeen.

  • Lääkehoito on hankala sovittaa omaan arkeen. Lääkkeet unohtuvat helposti, jos niiden ottamisesta ei muodostu rutiinia.  

  • Sopeutuminen pitkäaikaissairauteen on kesken, ja diagnoosin sulattelu vie aikaa. Lääkitys saatetaan mieltää vain kuuriksi, eikä potilas ymmärrä, että lääkkeitä pitäisi syödä loppuelämän ajan.  

Farmaseuttien tärkeä rooli  

Lääkehoidon keskiössä on potilas itse. Siksi on tärkeää, että kohtaamiselle varataan riittävästi aikaa.  
 
”Potilas on oman arkensa asiantuntija. Hän tietää, mitkä asiat estävät häntä ottamasta lääkettä”, sanoo Kvarnström.  
 
Lääkärin on tärkeää varmistaa, että potilas ymmärtää, miksi lääkehoito on määrätty ja mitä siitä seuraa, jos lääkkeet jäävät käyttämättä. Myös haittavaikutuksista kannattaa keskustella.  
 
Tarvittaessa lääkäri voi yhdessä potilaan kanssa miettiä potilaan elämäntilanteeseen – vaikkapa epäsäännölliseen vuorotyöhön – parhaiten sopivan lääkehoidon.  
 
Potilaalle pitäisi kertoa selvästi, mihin hän voi ottaa yhteyttä, jos lääkkeiden kanssa tulee ongelmia.  Kun huolista voi keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, lääkehoitoon sitoutuminen paranee.  
 
Kvarnström korostaa myös apteekkien merkitystä – käyhän potilas useammin apteekissa kuin lääkärissä. Farmaseutit tuntevat lääkkeet ja osaavat neuvoa niiden oikeassa käytössä. Usein farmaseutille myös kerrotaan lääkehoidon ongelmista herkemmin kuin lääkärille.

Lääkehoidon tilannekartoitus osaksi lääkärissäkäyntiä

Terveydenhuollon resurssit ovat tiukilla ja toimintoja on tehostettava. Erilaisilla ratkaisuilla voidaan huolehtia siitä, että kiireenkin keskellä potilas tulee kohdatuksi ja lääkehoitoon liittyvät ongelmat voidaan selvittää.   
 
Esimerkiksi HUSissa on jo vuosia ollut käytössä vakiintunut malli, jossa farmaseutti selvittää poliklinikalla potilaan kotilääkityksen ennen lääkärin vastaanottoa. Tarvittaessa hän antaa lääkeneuvontaa ja oikoo mahdollisia väärinymmärryksiä.  
 
”Tilannekartoitus on hyödyksi varsinkin monisairaille, useita lääkkeitä käyttäville potilaille”, Kvarnström kertoo.

Lääkehoito on yhteinen asia

On kaikkein etu, että ihmiset sitoutuvat lääkehoitoonsa. Voimme eri rooleissamme vaikuttaa siihen, että lääkärin määräämää lääkehoitoa noudatetaan:
 
Päättäjät 

  • lääkehoitoon sitoutumattomuuden kustannusten tiedostaminen

Media

  • luotettavan lääketiedon välittäminen ja lääkehoitoon liittyvien ongelmien nostaminen julkiseen keskusteluun 

Lääkeyhtiöt

  • lääkkeen vaivaton käyttö sekä selkeät pakkausmerkinnät ja käyttöohjeet  

Potilaan läheiset

  • potilaan tukeminen lääkehoitoa koskevissa asioissa ja kannustaminen ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen  

Potilas

  • avoin keskustelu lääkehoitoon liittyvistä asioista lääkärin tai farmaseutin kanssa.