Geenitieto auttaa kehittämään uusia syöpälääkkeitä

Syöpätutkimus on ottanut viime vuosina isoja harppauksia eteenpäin. Lääkekehitys on hyötynyt muun muassa moderneista geenisekvensointitekniikoista. Niiden ansiosta syöpäsolujen perimän selvittäminen on entistä tehokkaampaa ja tarkempaa.

Julia Lindqvist vetää Orionilla syöpägenomiikkaan keskittyvää Cancer Genomics -tutkimusryhmää. Tiimi pyrkii kehittämään uusia lääkkeitä syöpäsoluista saatavan geenitiedon avulla

”Lähtökohtanamme voi olla vaikkapa syöpäsolusta paljastuva geenivirhe, joka ohjaa solua jakaantumaan voimakkaasti. Tällöin yritämme luoda juuri kyseiseen mekanismiin vaikuttavan ja syöpäkasvaimen kasvua ehkäisevän lääkemolekyylin.”

Lääkehoidoissa voidaan huomioida myös potilaan geeniperimä. Geenitieto voi auttaa kehittämään entistä yksilöllisempiä lääkehoitoja sekä löytämään ne potilaat, jotka hyötyvät eniten uusista hoidoista.

”Työmme tukee sitäkin, että oikea potilas saisi oikean lääkkeen oikeaan aikaan”, Lindqvist huomauttaa.

Tutkijan työ vie mukanaan

Julia Lindqvist väitteli Åbo Akademista solubiologian tohtoriksi vuonna 2015. Orionille hän tuli vuonna 2017, alun perin akateemisen ja yritysmaailman suhteita tiivistävän PoDoCo post doc -ohjelman kautta.

”Oli hienoa päästä soveltamaan teoriaa käytäntöön ja tekemään konkreettisempaa työtä potilaiden hyvinvoinnin puolesta.”

Lindqvist kuvailee, että tutkijan työ on jo itsessään äärimmäisen mielenkiintoista ja vie mukanaan. Hän nauttii uuden oppimisesta ja ongelmien ratkaisusta.

”Työni mahtavuutta lisää vielä se, että kollegani Orionilla ovat hyvin samanhenkisiä: innostuneita ja tiedonjanoisia. Kehitämme yhdessä erilaisia ideoita, testaamme niiden pohjalta luotuja molekyylejä sekä luomme erilaisia biologisia ja biokemiallisia malleja ja menetelmiä.”

Osana laajaa tutkimusverkostoa

Lindqvist kertoo, että tiimiläiset ovat mukana tukemassa lääkekehitysprojekteja alusta loppuun asti.

”Kaikki tekevät työtä yhteisen päämäärän puolesta ja tuovat oman osaamisensa hankkeisiin.”

Syöpägenomiikan tiimissä on jäseniä tusinan verran, ja tutkijoista useimmat ovat taustaltaan biologeja tai biokemistejä. Ryhmä tekee läheistä yhteistyötä myös esimerkiksi talon muiden syöpätutkimusryhmien ja muiden tutkimusosastojen kanssa.

Orionin yhteistyöverkostoon kuuluu myös yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä niin kotimaassa kuin ympäri maailmaa.

Tie johti sammakonpoikasista syöpäsoluihin

Lindqvist kertoo olleensa pienestä pitäen innostunut luonnontieteistä.

”Kasvatin jo pikkutyttönä sammakonpoikasia ja keräsin kasveja. Olin myös hyvin kiinnostunut dinosauruksista ja luin kaikki kirjat, jotka aiheesta vain löysin.”

Häntä kiehtoo muun muassa luonnon ääretön monimuotoisuus ja sen jatkuva muutos, evoluutio.

”Evoluutio on läsnä niin soluissa, ihmisissä kuin ympäristössä. Myös syöpä on jatkuvasti muuttuva sairaus – tai oikeastaan kyse on monista erilaisista sairauksista, joilla on yhteisiä piirteitä. Vaan mitä paremmin opimme syöpiä tuntemaan, sitä paremmin pystymme niitä hoitamaan.”

Lääkekehitys vaatii pitkäjänteisyyttä

Lääkekehitys on hyvin pitkäjänteistä työtä. Vain harva idea päätyy lopulta maaliin asti ja kehitysprosessi kestää helposti kymmenen vuotta.

”Olen realisti ja yritän keskittyä aina positiivisiin asioihin. Tässä työssä törmää väistämättä myös vastoinkäymisiin, mutta niistäkin oppii aina.”

Hän huomauttaa, että sekin, että jokin tutkijoiden kehittelemä idea tai malli ei lopulta toimi, antaa lopulta arvokasta tietoa ja vie osaltaan eteenpäin.

Lindqvist pohtii, että Orionin vahvuuksiin alalla kuuluu vankka tieteellinen osaaminen ja biologisten mekanismien ymmärtäminen.

”Talossa ymmärretään hyvin myös lääkekehityksen vaatima pitkäjänteisyys – sekä toisaalta joustavuus. Samanaikaisesti edistetään monia erilaisia lääkeaihioita, mikä lisää tietenkin onnistumisen mahdollisuuksia. Joskus läpimurtoon voi johtaa sekin, että tuttuja asioita katsoo aivan uudesta näkökulmasta.”

Käytännön tutkimustyö antaa laajemman perspektiivin

Lindqvistin suosikkityöväline on mikroskooppi.

”Se, että tutkija näkee konkreettisesti, mitä solussa eri tilanteissa tapahtuu, voi tarjota valtavasti tietoa ja uusia ideoita. Kuvaa pitää vain osata katsoa ja tulkita oikealla tavalla.”

Hän mainitsee, että juuri käytännön tutkimustyö – eikä vain eri lähteistä saatavan tiedon kerääminen ja analysointi – auttaa asioiden syvällisemmässä ymmärtämisessä.

”Dataa ylipäätään on tarjolla valtavasti, sitä tulee melkeinpä ovista ja ikkunoista. Haluan olla edistämässä erityisesti sitä, että valitsemme oikean datan ja käytämme sitä optimaalisesti.”

Tutkimuskysymys määrittää lopulta sen, mikä tekniikka milloinkin on käytössä.

”Tutkijoiden ideat ovat keskiössä. Mutta sitten, kun tutkimusideat etenevät käytännön työhön laboratorion puolelle, myös automatiikasta ja robotiikasta on paljon apua.”

Myös metsäpolulla asioita pitää pysähtyä tarkastelemaan

Vapaa-aikanaan Lindqvist rentoutuu muun muassa äänikirjojen ja musiikin parissa. Häntä kiinnostaa myös molekyyligastronomia.

”Haluan oppia enemmän esimerkiksi siitä, mitä ruoka-aineissa tapahtuu eri valmistustavoissa ja miten tämä vaikuttaa makuun ja suutuntumaan.”

Työlle antaa vastapainoa myös liikunta. Suosikkilajeihin kuuluu polkujuoksu.

”Joo-o, aina välillä juostessa on nykyäänkin pakko pysähtyä, jos polun varrella on vaikkapa mielenkiintoinen kasvi. Sitä täytyy silmäillä vähän tarkemmin. Tutkijaluonne taitaa istua sen verran lujassa”, Lindqvist naurahtaa.