Kivun koko kuva – kivunhoito nyt ja tulevaisuudessa

Kipu jaotellaan akuuttiin eli äkilliseen ja lyhytkestoiseen kipuun sekä krooniseen eli pitkäaikaiseen kipuun. Etenkin jälkimmäiseen Orionilla etsitään uusia ratkaisuja.

”Visiomme on, että annamme kroonisille kipupotilaille heidän elämänsä takaisin”, määrittelee kipututkimuksen johtaja, Pain Research Director Carina Stenfors.

Maailmanlaajuisesti krooninen kipu koskettaa lukuisia ihmisiä: Stenforsin mukaan noin viidesosa maapallon asukkaista kärsii jossain vaiheessa elämäänsä pitkäkestoisesta kivusta. Tällöin kipu on yleensä jatkunut yli 3‒6 kuukautta.

”Yleisin on alaselkäkipu, joka vaivaa myös työssä käyviä. Kivulla on iso hintalappu: sairauspoissaoloilla ja työkyvyttömyydellä on taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia inhimillisen kärsimyksen lisäksi.”

Orionin tutkimus- ja kehitystoiminnassa kipu on yksi ydinterapia-alue. Stenforsin mukaan useita kipulääkeaihioita on tällä hetkellä prekliinisessä vaiheessa eli niitä ei ole vielä tutkittu ihmisillä. Orion on aloittanut kliinisen vaiheen I -tutkimuksen akuutin ja kroonisen kivun hoitoon tarkoitetulla ODM-111-molekyylillä, joka on NaV 1.8 -kanavan salpaaja.

Yksi hoito on jo edennyt pidemmälle, ja sitä on testattu alaselkäkipupotilailla: kyse ei ole lääkkeestä vaan virtuaalitekniikkaan perustuvasta kivunhoitomenetelmästä.1 Se on lajissaan ainutlaatuinen.

Kaikilla lääkkeillä voi olla myös haittavaikutuksia

Kipuun käytetään muun muassa tulehdusta ehkäiseviä tai lievittäviä lääkkeitä, kuten ibuprofeenia, masennus- ja epilepsialääkkeitä sekä akuuttiin kipuun opioideja. Stenforsin mukaan lääkkeen teho on hyvä, jos kipuoire alenee ainakin 50 prosenttia.

”Valtaosalle lääkkeet tehoavat tätä vähemmän, ja niillä on myös haittavaikutuksia.”

Potilaat voivat olla nuoria, jolloin he joutuvat käyttämään kipulääkkeitä kauan.

”Kipulääkkeitä on vaikeaa ja monimutkaista kehittää. Testaukset ovat haastavia, sillä lääkkeiden on ehdottomasti oltava turvallisia ja tehokkaita.”

Kipu ja masennus – syyn ja seurauksen tärkeä suhde

Kivunhoito kiinnostaa Suomessakin: jokin aika sitten Helsingin yliopisto järjesti aiheesta yleisöseminaarin, jossa luennoivat kivun asiantuntijat, professorit Eija Kalso ja Nuutti Vartiainen. Kipuklinikan ylilääkärin Eija Kalson mukaan kipu, huonosti nukutut yöt ja ahdistus muodostavat noidankehän, josta on vaikea tietää syy-seuraussuhdetta.

Stenfors toteaa, että krooninen kipu aiheuttaa itsemurhariskiä. Kanadalaistutkijoiden mukaan masennus on suurin syy itsemurhaan ja kakkosena tulee krooninen kipu.

”Onko niin, että masentunut kärsii huonosta unesta ja siksi kipuilee vai kivulias ei saa nukuttua ja masentuu? Paha kiertää, mutta hoitaa täytyy.”

Aivokuvantamisenkin avulla voidaan tutkia kroonisesta kivusta kärsiviä potilaita ja ymmärtää syitä ja seurauksia. Neurokirurgian erikoislääkärin Nuutti Vartiaisen mukaan aivojen spontaanin toiminnan mittaaminen saattaa auttaa tulevaisuudessa diagnosoimaan kroonisia kiputiloja ja kehittämään hoitomenetelmiä.

Potilaita voi ryhmitellä kivun, ei sairauden mukaan

Kroonistumisen kulku niin masennuksessa kuin kivussa on periaatteessa samankaltainen. Stenfors toteaa, että yleensä pyritään oireen poistamiseen hoitamalla sairautta, esimerkiksi syöpää, diabetesta tai aidsia. Siten toivotaan kivunkin hellittävän.

”Sen sijaan kipu voisi olla omana indikaattorinaan ja yritettäisiin päinvastoin löytää syitä ja mekanismeja, jotka aiheuttavat kipua. Näin saataisiin erilaisia kivunhoitomenetelmiä.”

Orion on tehnyt yhteistyötä eri geenipankkien kanssa Suomessa ja ulkomailla. Kipuoireet yhdistyvät usein suoraan geeneihin.

”Odotamme saavamme lisää tutkimustietoa mekanismeista, jotta pystymme ryhmittämään potilaita oireiden mukaan. Elämme kiinnostavaa aikaa: ei kannata jumiutua vanhoille urille vaan miettiä kivunhoitoakin uudella tavalla.”

1 The Journal of the Interational Association for the Study of Pain: A prospective, double-blind, pilot, randomized, controlled trial of an “embodied” virtual reality intervention for adults with low back pain