Siirry pääsisältöön

Voiko kehon omaa puolustusjärjestelmää aktivoimalla hoitaa syöpää?

Syöpätutkijat ovat olleet viime vuosina erityisen kiinnostuneita kehon immuunipuolustusta hyödyntävistä hoidoista. Orionin Senior Scientist Reetta Virtakoivu kertoo, miten immunologiset syöpähoidot toimivat ja miksi tulevaisuudessa yhä useampi syöpäpotilas saattaa hyötyä niistä.
21.11.2024 Teksti / Iina Kansonen
orionfi_immuno-onkologia_paakuva_1500x844.jpg

Tiesitkö, että syöpää voidaan hoitaa ja syöpäkasvain jopa tuhota kokonaan tehostamalla kehon omaa immuunipuolustusta*? 

Syöpähoidot kehittyvät kiihtyvää tahtia. Ennen hoidot keskittyivät täsmälääkkeisiin, jotka iskevät suoraan syöpäkasvainta vastaan. 

Nykyään syöpää voidaan kuitenkin kampittaa myös hoidoilla, joilla kasvain yritetään tuhota aktivoimalla kehon omaa immuunipuolustusta. Tällaista syöpähoitoa kutsutaan immunologiseksi syöpähoidoksi eli immunoterapiaksi. 

Orionin Senior Scientist Reetta Virtakoivu etsii työkseen keinoja kehittää uusia ja entistä tehokkaampia immunologisia syöpähoitoja.

Mitä immunologinen syöpähoito oikein tarkoittaa, Reetta Virtakoivu?

”Immunologinen syöpähoito eli immunoterapia on syövän hoitomuoto, jossa ei pyritä tappamaan syöpäsoluja suoraan lääkeyhdisteillä kuten perinteisissä syöpähoidoissa*. Sen sijaan immunoterapialla aktivoidaan kehon omaa puolustusjärjestelmää.

Tarkemmin sanottuna immunoterapialla pyritään tehostamaan kehon eräiden immuunipuolustuksesta vastaavien solujen toimintaa. Kutsun niitä kehon puolustussoluiksi, sillä niiden tehtävä on laittaa keholle vieraat bakteerit ja virukset kuriin. Immunoterapialla yritetään saada puolustussolut* tunnistamaan syöpäkasvain ja hyökkäämään syöpäsoluja vastaan.” 

*Sanakirja

Immuunipuolustus = kehon puolustusjärjestelmä (immuunijärjestelmä), joka suojaa kehoa esimerkiksi erilaisilta bakteereilta, viruksilta ja syöpäsoluilta.

Puolustussolu = immuunipuolustukseen erikoistunut solu, (immuunisolu)

Perinteinen syöpähoito = leikkaus- ja lääkehoito

Vasta-ainehoito = lääkehoito, jossa lääkkeenä käytetty vasta-aine auttaa immuunijärjestelmää tappamaan syöpäsolut

Soluhoito = soluterapia, jossa puolustussoluja muokataan kehon ulkopuolella, minkä jälkeen ne annetaan potilaalle takaisin

Hoitovaste = hoidolla saavutettu muutos potilaan tilassa, esimerkiksi syöpäkasvaimen pieneneminen 

Syöpälääkkeen kohdeproteiini = valkuaisaine eli rakenne solussa, johon lääkeaine sitoutuu   

Mitä ihmisen elimistössä sitten oikein tapahtuu immunologisissa syöpähoidoissa?

”Kun ihminen sairastuu syöpään, puolustussolut voivat tunnistaa syöpäsolut keholle haitallisiksi ja yrittää tuhota ne. Useasti syöpäsolut kuitenkin onnistuvat ikään kuin naamioitumaan niin, että puolustussolut luulevat niiden olevan hyviä, keholle luontaisia soluja. 

Tämä johtuu muun muassa siitä, että syöpäsolut tarttuvat tiettyjen immuunipuolustuksesta vastaavien puolustussolujen pintaan. Puolustussolut luulevat, että syöpäsoluja ei tarvitse tuhota, ja silloin kehon immuunijärjestelmä ei toimi kuten pitäisi.

Immunoterapiassa pyritään joko lisäämään tai estämään puolustussolujen toimintaa. Immunoterapian avulla voidaan siis estää syöpäsolun tarttumista puolustussoluun tai sitten aktivoida puolustussolua niin, että se tuhoaisi syöpäsoluja entistä tehokkaammin.”

Entä mitä etuja immunoterapiassa on perinteisiin syöpähoitoihin verrattuna?

”Immunoterapia on mullistanut syövän hoidon. Sen avulla on pystytty hoitamaan sellaisia potilaita, joiden syöpä on vastustuskykyinen syövän perinteisille hoitomuodoille. Esimerkiksi levinneessä melanoomassa potilaat voivat saada pitkäkestoisen hoitovasteen* tai jopa parantua syövästä kokonaan, vaikka perinteiset syöpähoidot eivät ole tehonneet.

Immunologiset syöpähoidot ovat kuitenkin yleisesti paremmin kestettyjä ja aiheuttavat esimerkiksi sytostaattihoitoja vähemmän haittavaikutuksia. Se johtuu siitä, että sytostaattihoidossa annettavat lääkeaineet tappavat syöpäsolujen lisäksi myös kehon terveitä soluja.”

Ratkaiseeko immunoterapia siis kaikki syövänhoidon haasteet?

”Immunologiset syöpähoidot eivät ole taikalääke, joka toimii kaikille. Immunoterapiasta avun saa vain noin 10–20 prosenttia syöpää sairastavista potilaista. Hoitojen käyttöä on jarruttanut osittain se, että on haastavaa tietää etukäteen, kuka niistä hyötyy.

Hoidot ovat kalliita ja voivat aiheuttaa haittavaikutuksia, vaikka haitat eivät olekaan yhtä vakavia kuin perinteisissä syöpähoidoissa. Kun immuunijärjestelmää aktivoidaan, se voi johtaa autoimmuunitautien kaltaisiin reaktioihin, kuten ihottumaan ja suolisto-oireisiin.”

Millaisiin syöpiin immunoterapia toimii parhaiten?

”Levinneen melanooman lisäksi immunoterapia tehoaa parhaiten muun muassa tiettyihin keuhko-, rakko- ja munuaissyöpiin sekä pään ja kaulan alueen syöpiin.

Immunoterapia on noussut leikkaus-, sytostaatti-, hormoni- ja sädehoitojen rinnalle yhdeksi hoitovaihtoehdoksi. Jos yksi hoitomuoto ei toimi, voidaan kokeilla jotakin muuta. Syövän hoitomuotoja annetaan paljon myös rinnakkain.”

Immunologiset syöpähoidot aiheuttavat yleensä vähemmän haittavaikutuksia kuin esimerkiksi sytostaattihoidot.

Mitä immunologiassa on meneillään juuri nyt?

”Immunologisia syövänhoitomenetelmiä tutkitaan todella paljon. Uusien, vaikutusalttiiden syöpälääkkeen kohdeproteiinien* löytäminen on kuitenkin ollut yllättävän haastavaa.

Tällä hetkellä syövän immunoterapia kohdentuu pääasiassa vain muutamaan kohdeproteiiniin. Kliinisissä kokeissa on testattu ja testataan koko ajan uusia soluhoitoja*ja vasta-ainehoitoja*, mutta niiden tehojää vielä nähtäväksi. Mielestäni uusien kohdeproteiinien löytämiseen kannattaa kuitenkin panostaa ja mahdottomiltakin tuntuvat haasteet voidaan ratkaista uusilla innovatiivisilla ideoilla.”

Kertoisitko vielä, miltä immunologisen syöpähoidon tulevaisuus näyttää.

”Uskon, että tulevaisuudessa yhä useampi syöpäpotilas tulee saamaan immunologisia syöpähoitoja ja hyötymään niistä. Olemassa olevia immunologisia lääkkeitä voidaan antaa yhdistelmähoitona, jotta nähdään, voisiko puolustussolun useamman osan toiminnan estäminen samanaikaisesti saada aikaan paremman hoitovasteen. Lisäksi yritetään kehittää uusia lääkeaineita, jotka voivat vaikuttaa useampaan puolustussolun kohdeproteiiniin samaan aikaan.

Koko ajan tutkitaan myös lisää niitä puolustussoluja, joihin jo hyväksytyt lääkeaineet vaikuttavat sekä pyritään selvittämään, miten voitaisiin tunnistaa ne potilaat, jotka hyötyvät immunoterapiasta.”