Valmista tuli, mitäs seuraavaksi? Tämä on asenne, jolla 51-vuotias Heli Salo vielä jotain vuosia sitten eli arkeaan.
”Olen aina ollut hektinen ihminen, joka tykkää touhuta ja tehdä suunnitelmia”, hän sanoo.
Nykyään hän kuitenkin pyrkii säästelemään voimiaan ja nauttimaan myös joutenolosta.
Oikeastaan vaihtoehtojakaan ei ole: jos Salo rasittaa itseään liikaa, käy kirjaimellisesti niin, että hänellä loppuu happi. Salo nimittäin sairastaa parantumatonta keuhkoahtaumatautia.
Pitkittynyt flunssa olikin keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe
Salon keuhkoahtaumatauti diagnosoitiin vuonna 2020. Hengitystieoireet olivat alkaneet jo kymmenen vuotta aikaisemmin.
”Pumppu alkoi hakata ylämäissä ja portaissa. Kurkusta kuristi. Olin varma, että vaiva on sydänperäinen.”
Muitakin oireita oli: huulet sinersivät, henkeä ahdisti eivätkä edes kymmenen tunnin yöunet riittäneet palauttamaan arjen rasituksista. Silloin, kun flunssa iski, se pitkittyi aina muutaman viikon mittaiseksi.
Vasta keuhkoahtaumadiagnoosi antoi selityksen näille oireille. Ne, mitä Salo ja lääkärit olivat pitäneet pitkittyneinä flunssina, olivatkin flunssan laukaisemia pahenemisvaiheita. Tällaiset ovat keuhkoahtaumataudille ominaisia. Diagnoosi toi Salolle helpotusta: kun oireille oli selvä syy, hän saattoi alkaa miettiä, mitä niille voisi tehdä.
”En ole googlaaja. Ystäväni kehotti hakemaan Kelan sopeutumisvalmennuskurssille, ja sieltä sain paljon vastauksia. Ensimmäistä kertaa myös kohtasin vertaisiani, jotka jo puolesta sanasta tiesivät, missä mennään ja miltä minusta tuntuu.”
Lääkitys ja liikunta tukevat keuhkoahtaumataudin hoidossa
Salo käyttää nykyään keuhkoahtaumatautiin kahta eri lääkettä – pitkätehoista ja tulehduksia rauhoittavaa inhaloitavaa lääkettä aamuisin sekä avaavaa lääkettä tarvittaessa.
Hyvällä hoidolla keuhkot pysyvät kohtuullisen hyvässä kunnossa, ja Salon vointi on huomattavasti parempi kuin diagnoosin saamisen aikoihin.
Tämä on paljon Salon oman toiminnan ansiota. Jo sopeutumisvalmennuksessa hän oppi, että lääkitys on sairauden hoidossa pieni kokonaisuus. Suurempi merkitys on terveellisillä elämäntavoilla, kuten hyvällä ruokavaliolla ja erityisesti liikunnalla. Keuhkoahtaumataudin kanssa liikuntaa harrastetaan aina keuhkojen ehdoilla.
”Perusfillarointi ei ole enää minulle mahdollista, mutta hommasin sähköpyörän. Step aerobiciakaan en pysty enää harrastamaan, mutta vaihdoin sen vesikävelyyn, asahiin ja yin joogaan, jotka kehittävät ja vahvistavat keuhkoja.”
Keuhkoja tulee säästää ylimääräiseltä rasitukselta
Olennaista on sekin, että Salo kuuntelee itseään ja pyrkii säästämään keuhkojaan ylimääräiseltä rasitukselta. Näin hänen arkeensa kuuluu liuta apuvälineitä, joilla arki rullaa kevyemmin kuin muuten.
Talo pysyy puhtaana robotti-imurilla, ruokaostokset kulkevat kaupasta kotiin perässä vedettävällä ”mummokärryllä”. Autoonsa Salo on hakenut liikuntarajoitteisen henkilön pysäköintiluvan, jonka ansiosta auton pystyy parkkeeraamaan lähemmäs kaupan sisäänkäyntiä eikä ylimääräistä kävelyä painavien kantamusten kanssa tule.
Lisäksi Salo tukeutuu ystäviinsä ja läheisiinsä. Esimerkiksi uimaan mennessään hänellä on aina ystävä mukana.
”Minulla on erityisliikuntaranneke, jolla ystävä pääsee saattajana mukaan ilmaiseksi. Kun menen veteen, kaveri ui hissukseen rinnalla ja seurailee, että minulla varmasti kulkee henki hyvin.”
Pahenemisvaiheet pakottavat pysähtymään
Keuhkoahtaumataudin myötä Salo on myös opetellut pysähtymisen ja joutenolon taitoa.
Erityisesti pahenemisvaiheiden jälkeen Salon tulee levätä ja välttää ylimääräistä rasitusta. Tällöin sovitut menot ja tehdyt suunnitelmat tulee työntää sivuun. Ystävät ja läheiset kyllä ymmärtävät, että sovittuja menoja on joskus pakko perua. Vaikeinta onkin ollut tämän salliminen itselle, Salo sanoo.
”Armollisuus itseäni kohtaan on ollut tosi vaikeaa. Alkuun minusta oli turhauttavaa pysähtyä, rauhoittua ja koittaa vielä nauttia siitä.”
Nykyään hän kuitenkin jo tietää, että tällaisina hetkinä aika kuluu mukavasti esimerkiksi korttipelien, elokuvien tai kirjojen parissa.
Sitten, kun olo sen taas sallii, on aika palata omaan, aktiiviseen arkeen.
Heli Salon vinkit keuhkoahtaumatautiin sairastuneelle
- Ota terveys omiin käsiisi. Keuhkoahtaumataudin kanssa tulee toimeen, ja on paljon, mitä oman terveyden eteen pystyy tekemään. Kiinnitä huomiota terveellisiin elämäntapoihin ja liiku tavoilla, jotka sopivat keuhkoillesi.
- Ota apu vastaan. Mieti, millaisilla apuvälineillä tai keinoilla voit säästää keuhkojasi ylimääräiseltä kuormalta. Älä epäröi tukeutua ystäviisi ja läheisiisi.
- Hae vertaistukea. Kokemusten jakaminen auttaa ymmärtämään omaa tilannetta paremmin. On myös tärkeää, että ympärillä on muita, jotka ymmärtävät, mitä käyt läpi. Vertaistukea löytyy esimerkiksi potilasjärjestön ja sosiaalisen median kautta. Lisäksi Toivo-vertaistukisovelluksessa voi keskustella anonyymisti toisten kanssa.