”Lääketiede on aiemmin perustunut pitkälti pysäytyskuviin, mutta me yritämme nyt katsoa potilaan koko tautihistoriaa ikään kuin elokuvana”, kuvailee Risto Renkonen, Helsingin yliopiston glykobiologian professori ja HUSin ylilääkäri.
Renkonen vetää vuonna 2025 käynnistynyttä 100K Cancers -tutkimusta, joka on osa Orion Pharman johtamaa ja Business Finlandin rahoittamaa Veturi-ohjelmaa. Ohjelman tavoite on dataa ja tekoälyä hyödyntäen nopeuttaa suomalaista lääketutkimusta, erityisesti alkuvaiheen lääkekehitystä.
100K Cancers -hankkeen tutkimusaineistona on sadantuhannen syöpäpotilaan tiedot, jotka on kerätty HUSin eli Helsingin yliopistollisen sairaalan tietoaltaasta.
”Dataa, esimerkiksi yksittäisiä laboratorioarvoja, on valtava määrä: kunkin potilaan mittaustiedot koko hoitopolun varrelta. Kun tekoälyn algoritmeja käytetään aineiston monistamiseen ja rikastamiseen, meillä onkin jo miljardi laboratorioarvoa. Se on sellainen aarrearkku, jonka avulla voidaan alkaa tehdä yksilöllisiä ennustemalleja”, Renkonen sanoo.
Luvassa yksilöllisempiä syöpähoitoja
Jatkossa voi olla mahdollista tehdä jo taudin alkuvaiheessa tarkka ennuste siitä, millainen syöpäpotilaan polku on.
”Tämä parantaisi hoidon kohdentamista ja antaisi mahdollisuuksia tehostaa tai vähentää hoitoja tarpeen mukaan. Nyt joudumme valitsemaan lääkityksiä ja toimenpiteitä enemmän historiatietojen kuin datan perusteella”, Renkonen selittää.
”Tutkimusaineiston avulla pystymme myös simuloimaan erilaisia skenaarioita, eli olisiko potilaalle käynyt paremmin toisella lääkkeellä. Aiemmin tähän ei ole ollut riittävän suurta datamassaa.”
Renkonen muistuttaa, että hankkeessa kehitetyt menetelmät eivät ole sidonnaisia syöpään, vaan ne soveltuvat minkä tahansa tautiryhmän tutkimiseen, kunhan käytössä on riittävästi potilasdataa.
Kansallinen potilastieto yhteen paikkaan
Renkonen vetää myös toista Veturi-ohjelman hanketta, joka tehostaa potilastiedon käyttöä. Kohti suomalaista terveystietoaluetta -hanke tähtää siihen, että löydetään keinot koota kaikki suomalainen potilastieto yhteen.
Mukana projektissa ovat Helsingin yliopiston, HUSin ja Orionin ohella Tampereen yliopistollinen sairaala sekä kuusi lääke- ja terveysteknologialan yritystä. Seurantaan osallistuu lisäksi laaja joukko toimijoita, kuten muita yliopistosairaaloita, viranomaisia, tutkimusorganisaatioita ja potilasjärjestöjä.
”Visio on, että jatkossa kaikki potilastieto olisi ketterästi tutkimuksen käytössä. Tutkimustyö potilaiden hyväksi voisi tapahtua niin nopeasti ja tehokkaasti kuin se vain on mahdollista”, hän sanoo.
Yhdistetty terveysdata tekee Suomesta myös houkuttelevamman kansainvälisille lääkeyrityksille ja -tutkijoille.
”Potilasdatan yhdistämistä suunnitellaan monessa maassa, ja on tärkeää, että Suomi pysyy nyt mukana kansainvälisessä kehityksessä. Haaveeni on, että saisimme aikanaan luotua myös Pohjoismaiden yhteisen tietoaltaan”, Renkonen sanoo.
Tutkimusekosysteemissä mukana yli 50 toimijaa – ja lisää mahtuu
Vuonna 2024 käynnistyneen Orionin Veturi-ohjelman tutkimusekosysteemissä on mukana jo yli 50 toimijaa: yliopistoja, sairaaloita, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä.
”Ekosysteemi kehittää yhdessä innovatiivisia ratkaisuja lääketutkimukseen”, sanoo Johanna Ylikotila, Project Partnership Manager, Orionilta.
Ohjelman vetäjänä Orion on aina mukana ekosysteemin hankkeissa, ja esimerkiksi 100K Cancers tarjoaa arvokasta tietoa Orionin onkologian fokusalueelle.
”Me tuomme tutkimukseen lääkekehityksen näkökulman ja varmistamme, että löydökset päätyvät potilaille hoidoksi”, Ylikotila sanoo.
Veturi-ohjelmalle haetaan nyt jatkoa ja laajentamista varhaisen vaiheen tutkimuksesta kattamaan koko lääkekehityksen arvoketju kliinisiin tutkimuksiin ja lanseeraukseen asti.
”Etsimme koko ajan lisää kumppaneita mukaan ekosysteemiin. Kuulemme mielellämme, mitä lisäarvoa mahdolliset kumppanit voisivat tuoda lääkekehityksen vauhdittamiseen tekoälyn ja digitalisaation keinoin.”